Kaksi vuotta eläinopintoja; pintasilaus siitä, millaista on olla eläin, karitsan maailmaan vetäminen ja lihapalan tunkeminen haukan kiduksiin ovat valmistaneet ottamaan vastaan elokuva- ja TV-työtä.
Eihän tässä näin pitänyt käydä, vai pitikö juuri niin?
Piti. Eläintyö on niin huonosti palkattua, että sillä ei rouviksi elele. Hengissä tietty juuri pysyy, mutta pakko on hakea rinnalle vähän boostia entisistä hommista. Talonomistajan on syytä olla varautunut jonkun lämminvesivaraajan pamahtamiseen.
On siis kairattu neljä reikää ja asetettu syötit jokaiseen. Hetki juostaan aukolta toiselle ja katsotaan minkä kokoista saalista kuhunkin koukkuun jää.
(Faktaintarkastus pilkkimisvertaukseen jäi, mutta kuulostaa siltä, miltä lapsena, viimepilkillä tuntui.)