{"id":364,"date":"2018-09-06T01:27:02","date_gmt":"2018-09-06T01:27:02","guid":{"rendered":"http:\/\/jakunaho.fi\/?p=364"},"modified":"2018-12-10T18:17:31","modified_gmt":"2018-12-10T18:17:31","slug":"te-pito-o-te-henua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/?p=364","title":{"rendered":"Te Pito O Te Henua"},"content":{"rendered":"

Rakkaalla paikalla on monta nime\u00e4.<\/p>\n

Te Pito O Te Henua (Maailman napa), Rapa Nui (Iso Rapa, erotuksena Rapa-saaresta Ranskan Polynesiassa), Easter Island (P\u00e4\u00e4si\u00e4issaari) ja Te Kainga (Maa\/The Land), joista viimeisen arvellaan olevan varhaisin – ja vain maininta materiaalista kaiken veden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 (muuta maata ei ollut – eik\u00e4 ole – n\u00e4kyviss\u00e4). Lis\u00e4ksi mainitaan Whyhu, joka saattoi olla v\u00e4\u00e4rinkuultu, ja v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rettyyn kysymykseen vastattu nimi (saarella on kyl\u00e4 nimelt\u00e4 Vaihu). Eurooppalaiset tutkijat nimesiv\u00e4t paikan l\u00f6yt\u00f6p\u00e4iv\u00e4n mukaan (p\u00e4\u00e4si\u00e4inen), mutta alkuper\u00e4iskansalaiset, rapanuit, itse kutsuvat paikkaa Rapa Nuiksi. Ja ovat kuin ovatkin Te Pito O Te Henua.<\/p>\n

Saaren korkein kohta on Terevaka-tulivuoren huipulla. Siell\u00e4 py\u00f6riess\u00e4\u00e4n n\u00e4kee koko saaren – ja tajuaa ett\u00e4 ollaan todella kaukana, kaikesta. L\u00e4himp\u00e4\u00e4n asutettuun saareen on 2086 ja mantereelle (Chileen) 3686 kilometri\u00e4. Napa on kooltaan 165 km2, pisimmill\u00e4\u00e4n 23 km etel\u00e4st\u00e4 pohjoiseen ja se on syntynyt kolmen eri tulivuoren purkauksen johdosta ( 100 000 – 1 000 000 vuotta sitten).<\/p>\n

Paikan kuuluisimmat, Moait, seisovat ylv\u00e4in\u00e4 sel\u00e4t merelle p\u00e4in ja korallisilm\u00e4iset katseet yl\u00f6s luotuina – jonka johdosta saarelle on annettu viel\u00e4 yksi nimi: Mata Ki Te Rangi (silm\u00e4t jotka katsovat taivaalle). Saarella on tehty kaikkiaan tiedett\u00e4v\u00e4sti 887 patsasta, joista 288 seisoo (j\u00e4lleen) ylv\u00e4\u00e4sti alustoillaan (Ahu). 92 on matkalla ja 397 patsasta on sijoillaan Rano Raraku -kaivoksessa, joka on jokaisen Moain synnyinkoti. N\u00e4iden valtavien kivipaasien siirtelytavasta on esitetty useita eri teorioita k\u00e4velytyksest\u00e4 kelkkaan.<\/p>\n

Vaikuttavia ne ovat, ei siit\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4se. Ihan kuin olisi silt\u00e4 tuntunut, ett\u00e4 patsailla on henki. No uskon asioitahan ne ovat, uskonasiat. Ja ihan konkreettisia raittiin ilman vaikutukset v\u00e4liaikaissantiagolaiselle. Puhtaasta hengitysilmasta on valmis antamaan kiitoksen vaikka kivipaasille.<\/p>\n

Jotain t\u00e4ytyy olla paikassa, jonka asukkaat eiv\u00e4t lopullisesti sekoa pikku pl\u00e4ntill\u00e4 py\u00f6riess\u00e4\u00e4n. Niinkuin esimerkiksi Rapamycini\u00e4!<\/p>\n

https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Sirolimuusi<\/a><\/span><\/p>\n

Rapa Nuin maaper\u00e4ss\u00e4 on siis hylkimist\u00e4 est\u00e4v\u00e4\u00e4 ainetta, jonka on todettu my\u00f6s hidastavan vanhenemista!<\/p>\n

Te Kainga on hyvin hoidettu kansallispuisto, jonka vankilaa sanotaan Yliopistoksi, jossa ei myyd\u00e4 muovipusseja eik\u00e4 -pillej\u00e4 ja jossa ratsastin p\u00e4\u00e4si\u00e4issaarenhevosella tulivuoren huipulle, n\u00e4hd\u00e4kseni kuinka kraaterissa kasvaa yksin\u00e4inen puu.<\/p>\n

Paikkaa, jossa kanat ja hevoset juoksevat vapaina, ei voi olla rakastamatta.<\/p>\n

Iorana ja mauru’uru, t\u00e4ytyy sanoa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"\u00a0<\/span>\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rakkaalla paikalla on monta nime\u00e4. Te Pito O Te Henua (Maailman napa), Rapa Nui (Iso Rapa, erotuksena Rapa-saaresta Ranskan Polynesiassa), Easter Island (P\u00e4\u00e4si\u00e4issaari) ja Te Kainga (Maa\/The Land), joista viimeisen arvellaan olevan varhaisin – ja vain maininta materiaalista kaiken veden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 (muuta maata ei ollut … Continue readingTe Pito O Te Henua<\/span><\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":369,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[39,10,34,41,40],"tags":[],"jetpack-related-posts":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/364"}],"collection":[{"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=364"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":404,"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions\/404"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jakunaho.sekuvain.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}